Eilen aamulla käytiin ottamassa pikkasen jälleen tokoa...sitäpä ei tässä viime aikoina ole tullut juurikaan treenattua.  Ja koska mähän olen hyvin suunnitelmallinen näiden treenien suhteen, täytyi ensin keitellä kahvit ja tehdä suunnitelma mitä oikein treenattaisiin, ettei täysin jumahdettaisi vanhoihin kaavoihin....

Aloitettiin treeni siis ohjatulla noudolla. Pari kertaa ollaan otettu ihan suuntien opettelua ja nyt sitten Reetan kanssa päätettiin laittaa suoraan kapulat. Eli kapulat laitettiin keskelle ja oikealle, jätettiin suosiolla vielä toinen puoli pois. Arttu merkille ja itse menin vähän enemmän oikealle ja lähetin sieltä koiran sitten hakemaan ja niinhän se vain nouti kapulan! WAU! Ja sama homma sitten vasemmalle puolelle ja niinhän se nouti sieltäkin kapulan. Tätä treeniä jatketaan sitten myöhemmin. En ottanut kuin nämä kaksi kertaa kun meni niin hyvin.

Sitten tehtiin vähän nosto harjoituksia, kun tuo kappulan käyttö on pikkasen rumaa...eli Arttu "hyppii" kapuloiden päälle. Nostoja jatketaan, jotta niihin saataisiin idea että kapulan tuominen mulle on se juttu, eikä se että koira pääsee niiden luokse, mitä se tällä hetkellä on. Piippaaminenhan meillä on ollut myös ongelmana, mut ainakin tällä kertaa Arttu oli ihan hipi hiljaa, mistä olen kanssa tyytyväinen.

Nyt kun päästiin ottaa näitä noutoja niin seuraavaks treenattiin metallinoutoo yhdistettynä hyppyyn. Lähti hakemaan metallia, mut tiputti takas tullessa ja tuli perusasentoon ilman kapulaa, joten lähetin uudestaan noutamaan ja nyt sitten toi sen mulle asti mistä sitten kehuin kovasti ja kävelin "karkuun", näin saatiin myös sitä pito harjoitusta ja sitä että sen metallin nouto on ihan arkipäiväistä hommaa. Arttu kyl kanteli ihan kivasti ja heilutteli häntäänsä. Tästä on siis hyvä jatkaa.

Sit treenattiin seisomista, koska siinä ongelmana on ollut, että tapahtuu tepastelua eteenpäin eli koira ei pysähdy ja kääntyilee kun kävelen ohi. Koira seisomaan ja Reetta "härnäili" eli kunnon häiriö treeniä niin että koiran pitää vain seistä. Ja nyt jatkossa vain varmistelua ja palkkausta suoraan pysähtymisestä eli palataan alkuun ja lähdetään sieltä rakentamaan liikettä uudelleen.

Lopuks otettiin vielä kaukokäskyjen VOI luokan liikkeitä. Ideanahan olis opettaa liikkeet Apille niin, että takajalat pysys paikallaan ja vain etupää liikkuis. Tässä meilä on vielä paljon tehtävää ja nyt vain tehdään liikettä niin että se jäis koiralle lihasmuistiin ja kehitetään samalla takapuolen lihaksia.   Pitää muistaa itte vain kunnolla "työntää" koiraa taaksepäin, ettei kerkiä vetää takajalkoja alleen, meneepä maahan tai istumaan.

Jospa sitä vielä hieman summais tuota viime vuotta yhteen...Kesän jälkeen treenattiin ahkerasti koirien kanssa ja Artun kanssa käytiin hakemassa AVO luokasta III-tulos, lyhyen treenauksen jälkeen. Muutamat näyttelyt kierrettiin loppuvuodesta ja Nemokin pääsi pyrähtämään kehässä kerran viime vuonna.

Uutena ja hienona asiana oli varmaan että seuramme vuokrasi lämpimän hallin talvitreenejä varten ja niinhän me sitten todella ahkerasti käytettiinkin hallia loppuvuoden ajan. Harva se päivä käytiin ottamassa koirien kanssa jotain ja koska pakkastakin oli hieman enemmän korvattiin lenkkejä sitten agi ja toko treeneillä.

Vuoteen sisältyi monta ilon aihetta ja onnistumisia. Vuosi päättyi kuitenkin meidän osalta surullisiin tapahtumiin. Joulupäivänä jouduin tekemään elämäni vaikeimmain ja raskaimmain päätöksen ja Nemo siirtyi muiden enkelikoirien joukkoon.  Nemo tulee olemaan aina meidän mielessä ja sydämissämme ensimmäisenä rhodesialaisena. Koira joka opetti meille niin paljon näiden vuosien aikana!